Tällä kertaa jäätiin ruskareissulla kalastamaan Koillismaan korkeuksille pohjoisten vesien sijaan. Kohde oli täysin uusi tuttavuus, isohko järvi Kuusamon länsipuolella. Karttoja luettiin etukäteen tiiviisti, mutta uusi kohde on silti aina arvoitus. Oli kylmä syyspäivä ja tuulinen keli.

Odotukset olivat korkealla, kun vene saatiin vesille. Kauaa vesistöön ei ehditty tutustua, kun alkoi tapahtua. Heti kun kaikki vaaput oli saatu vetoon, pärähti räikkä. Ja niin nousi ensimmäinen mitan täyttävä taimen Savumuikku suussaan veneeseen. Hetken päästä toinen täpläkylki iski samaan vaappuun. Tämän jälkeen päätettiin siirtyä selkävesille, mutta se oli virhearvio, ja saaliiksi tuli vain haukia. Nämä eivät kohdekalana olleet, joten siirryttiin takaisin rannan tuntumaan. Sieltä taimenet taas löytyivät. Kaksi taimenta tuli aivan pinnasta lähimpänä rantaa uitettuun S105 vaappuun. Kaiken kaikkiaan Jinkat näyttivät tälläkin kertaa jalokaloille maistuvan.

Kylmän syksyisen uistelupäivän kruunasi herkullinen taimenkeitto ja savupöntössä valmistunut savutaimen. Kovat tuulet estivät tällä kertaa muut reissut kyseiselle järvelle. Sen verran positiivinen kokemus tämä kuitenkin oli, että tänne palataan taimenjahtiin uudestaan.